4.8.2014

Kesäkurpitsan leikkokukat

Kukkaa pukkaa, hedekukkia nääs

Onneksi tulee myös emikukkia ja hetelmiä. Ja onneksi pelkät kukatkin on syötäviä. Koskaan aikaisemmin ei vain ole tullut näin (hullun) paljon hetehiä. Kuumuuden syytäkö vai mitä notta en tiiä. Ehkä mun kesäkurpitsat on stresaantunut kun hoitaja on puhissut helteiden tähden.

23.7.2014

nam


Piparminttua nippu, siltä vähän niskat nurin ja vesikannuun, ihana hellejuoma.

10.6.2014

12.4.2014

Avokadon kypsytys


Tässäpä oiva vinkki minkä opin naapuriltani. Usein kun raakoja avokadoja kypsyttää ihan vaan vadissa niistä ainakin osa jostain syystä mätänee. Tai siis tummuu sisältä ja maistuu pahalle ennenkuin kypsyy. Onko se mätänemistä en tiedä mutta käyttöön moiset eivät kelpaa. Olen nyt muutaman kuukauden kypsyttänyt niitä isossa lasipönikässä, joskus kansi löyhästi päällä, joskus ilman ja todennut että kypsyvät todella maukkaiksi. Ei liian nopeasti eikä kaikki samaan aikaan. Loistoniksi.
Jos tarvitsee heti kypsiä kannatta tsekata luomuhylly, niissä on usein heti käyttöön sopivia vaikkei mitään ready to eat merkittyjä olekkaan.

EDIT:
Nyt kesä kuumalla kypsytyspurkki muutti jääkaappiin, pöydällä tuli avokadoille liian hottis.

11.4.2014

Köynnöspinaatti, Hablitzia tamnoides

Sanovat ettei kestä siirtoa. Otin kuitenkin mukaani vanhasta pihasta. Hän on hengissä!

7.4.2014

Kevätmessut 2014

Olen käynyt näillä messuilla vuoskaudet ja joka kerta petyn. Ja joka vuosi kuitenkin raahaudun katsomaan josko Nyt.
Siispä tänäkin vuonna tuli messari koluttua. Ei ihan turhaan koska niillä suurimmilla osastoilla eli kodinkoneosastoilla sain myyjältä kaivatun malliselle jääkaappi-pakastimelle niin hyvän hinnan että ostin.

Messujen puutarha osio alkaa olemaan jo naurettavan pieni. Tai kai puutarhan ja pihan tärkein elementti sitten on palju, ainakin niin voi päätellä näiltä messuilta tänäkin vuonna.

Ei koskettanut Esim tällainen näkymä. ihan kivat pallot toki mutten keksi painajaismaisempaa katetta puutarhaan kuin lasi. Ai että miten olis kiva pitää puhtaana. Ja muutenkin, olis sellai kiva ja turvallinen antaa lasten kirmata. Alue oli kaikkinensa silkkaa haaskuuta. Ei koskettanut ei. Ja oikeesti noi miljoonat tulppaanit (ja vain ja ainoastaan tulppaanit) noihin lavan kauluksiin. wuuu, aika uutta. ;)



Jotenkin suorastaan alkoi kyrsimään että niin isot voimavarat oli tuhlattu noin mitään sanomattomaan hajuttomaan ja mauttomaan. Se hirvitorni oli hauska mutta miten sekään puutarhaan liittyi? ehkä jollekin kartanolle joo.

Aarteitakin löytyi:



Odotan innolla että pääsen maistamaan merikaalia jota kylvin jo viime vuonna onnistumatta.
Mukulapähkämön maku kiinnostaa myös kovasti. Juurimukulat ainakin ovat lystin näköisiä. Samalla myyjällä oli nerokas lämmitys systeemi kasvihuonetta/ kasvilavaa ajatellen. En aikonut kirjoittaa koko messuista joten en kuvannut sellaisella otteella mutta tähän nyt ainakin itselleni muistiin tuote heidän nettikaupasta.


Miunmaunmukkaan olivat nämä kasvihuone/pihakartanot/tai jtn. Mielelläni pötköttelisin näissä kirjan kanssa tomaattien tuoksussa trooppisessa lämmössä.







Todella laimeat messut jälleen kerran. Ihan ihme kojuja myymässä sitä sun tätä. Eli ensi vuonna taas kohti pettymyksiä. Toisaalta mukavaa saada samasta paikasta Hyötykasviyhdistyksen, Maatiaisen ja Isoäidin kasvien siemenet. Eikä ne taimikauppiaat huonoja ole. Tiedän vain kokemuksesta että voi olla hippasen kypsää pitää hengissä impulssiostoksiaan sinne kesäkuun lähettyville. Toisaalta tällainen on paitsi kaunis myös näppärä. Kun takatalvi taas iskee sen saa verraten helposti turvaan. Ja voiko mennä vikaan jos samassa on lemmikkiä ja kirjopikarilijaa :)

4.4.2014

Ystävämme Vuohenputki. Yhden pitkän hippaleikin alku.

Uuden kodin pihan on ennen meitä ollut vuosikausia aivan hoitamatta.


Kukas se tilaisuudesta silloin ottaa vaarin? No Aegopodium podagraria tietenkin. Siis on piha sitä pullollaan. Löytyy myös Elämänlankaa ja muita kotipuutarhan klassikoita. Vuohenputkea on kuitenkin niin paljon että pakko tehdä jotain radikaalia. Alunperin haaveilin vuokraavani minikaivurin ja latovani mullat kylmästi lavalle ja sorttiin.
Ekoisti minussa ei sitä kuitenkaan sallinut joten jotain muuta oli keksittävä. Aiempien kokemusten opettamana tiesin ettei tavanomaisesta kitkemisestä ole hyötyä eikä paljon mainostettu peittäminen muovillakaan toimi. (Enkä kyllä halua asua pihassa josta on puolet peitetty muovilla parivuotta). Koitin huudella vinkkejä sieltä täältä ammattilaisten ja muuten vaan kokeneiden keskuudesta muttei kellään ole oikeasti antaa vinkkiä millä tuosta kasvista pääsisi. Pihan multa on todella hyvää ja siksikin halusin koittaa säilyttää sen, savipelto olisi varmaan mennytkin lavalle.

Jotain oli siis keksittävä.

Faktoja:

-Vuohenputki kasvaa ihan naurettavan pienistäkin juurenkappaleista uudelleen
-Juuret eivät ulotu kovin syvälle maahan mutta sitäkin leveämmälle alueelle
-Kasvinnuput ovat herkullisia
-Kasvi ei pidä nyppimisestä ja niittämällä saa kasvustoa jollain aikavälillä vähäisemmäksi, ei kuitenkaan kokonaan pois

Joskus olen jostain mistä lie ostanut ison siivilän. Lähinnä siksi että se oli kaunis ja ajattelin että ehkä siitä joskus olisi puutarhassa hyötyä. Nyt on!


Kuningasidea on siivilöidä multa ja poistaa niin hyvin juurenpalat kuin vain voi. Sen jälkeen kuivatan multaa osissa pressunpäällä, siivilöin uudelleen ja läjään jonnekin pihan perälle. (edelleen pressun päälle) Läjästä kitken sitten alkavat kasvustot. Jos käy hyvin saan mullan puhdistettua ehkä heinäkuuhun mennessä. Jos käy huonosti mulle kehittyy vain hyvät hauikset.

Puoleen kottarilliseen meni aikaa ehkä puolituntia. Pihan kokoa en osaa sanoa, isohko kaupunkipiha kuitenkin. Hommaa hidastaa se etten tietenkään raatsi heittää ihania kukkasipuleita pois vaan istutan nekin lastentarhaan ruukkuihin. Otan sipulit siis ihan paljaalle juurelle ennen sijaisistutusta joten saattaa olla että noi noin pari tuhatta sipulia säästyy ja pääsee oikeaan multaa kunhan on varmistuttu ettei vuohis seuraa mukana.


Kelpo multaa eikä ihan hirmu suuria juuria ainakaan läpi pääse.


Scillat ei kaupassakaan paljoa maksa mutta tuntuu hyvälle pelastaa nämäkin kaunokaiset. Rakastan kukkivia scillamattoja ja sellainen on oikein tervetullut tähänkin pihaan. Kaikenmoisia muitakin sipuleita on ylös noussut, niistä en tiedä yhtään mitä tuleman pitää. hauskaa :) Tervetuloa kevät ja kauhee puutarhaintotärinä.

29.3.2014

Permakulttuurin perusteet

Alkusanat ja olen aivan myyty.


Riikka Kaihovaara
Riippumaton puutarha - Teollisen ruoantuotannon romahdus ja permakulttuurin perusteet

ISBN: 978-952-5078-39-8

EDIT: suosittelen lukemaan kirjan